Seitsemän moodia

C Joninen (duuri)

Valkoiset koskettimet C:stä C:hen — C-duurin 1. aste perussävelenä.

Sävelet

C D E F G A B

Tuntomerkki

ei mitään — tämä on duuriasteikko

Tyypillinen kulku

I–IV–V–I: C – F – G – C

Länsimaisen musiikin perusasteikko: kaksi kokosävelaskelta, puolisävelaskel, kolme kokosävelaskelta, puolisävelaskel.

C Joninen otteineen ja koskettimistoineen

D doorinen

Valkoiset koskettimet D:stä D:hen — C-duurin 2. aste perussävelenä.

Sävelet

D E F G A B C

Tuntomerkki

suuri seksti — toisin kuin mollissa

Tyypillinen kulku

i–IV–i–IV: Dm – G – Dm – G

Molli suurella sekstillä. Jazzin ja lukemattomien kansansävelmien moodi.

D doorinen otteineen ja koskettimistoineen

E fryyginen

Valkoiset koskettimet E:stä E:hen — C-duurin 3. aste perussävelenä.

Sävelet

E F G A B C D

Tuntomerkki

♭2 — toisin kuin mollissa

Tyypillinen kulku

i–♭II–i–♭II: Em – F – Em – F

Molli pienellä sekunnilla — perussävelen yläpuolella oleva puolisävelaskel antaa espanjalaisen värin.

E fryyginen otteineen ja koskettimistoineen

F lyydinen

Valkoiset koskettimet F:stä F:hen — C-duurin 4. aste perussävelenä.

Sävelet

F G A B C D E

Tuntomerkki

♯4 — toisin kuin duurissa

Tyypillinen kulku

I–II–I–II: F – G – F – G

Duuri ylinousevalla kvartilla. Kuulostaa leijuvalta ja avoimelta; yleinen elokuvamusiikissa.

F lyydinen otteineen ja koskettimistoineen

G miksolyydinen

Valkoiset koskettimet G:stä G:hen — C-duurin 5. aste perussävelenä.

Sävelet

G A B C D E F

Tuntomerkki

♭7 — toisin kuin duurissa

Tyypillinen kulku

I–♭VII–IV–I: G – F – C – G

Duuri pienellä septimillä. Dominanttiseptimisoinnun asteikko sekä bluesin ja rockin asteikko.

G miksolyydinen otteineen ja koskettimistoineen

A Aiolinen (luonnollinen molli)

Valkoiset koskettimet A:stä A:hen — C-duurin 6. aste perussävelenä.

Sävelet

A B C D E F G

Tuntomerkki

♭6 ja ♭7 — luonnollinen molli

Tyypillinen kulku

i–♭VI–♭VII–i: Am – F – G – Am

Samat sävelet kuin pienen terssin ylempänä olevassa duuriasteikossa, vain toisesta sävelestä laskettuina.

A Aiolinen otteineen ja koskettimistoineen

B lokrinen

Valkoiset koskettimet B:stä B:hen — C-duurin 7. aste perussävelenä.

Sävelet

B C D E F G A

Tuntomerkki

♭2 ja ♭5 — perussointu on vähennetty

Tyypillinen kulku

i°–♭II–i°–♭II: Bdim – C – Bdim – C

Ainoa moodi, jossa perussävelen yläpuolella on vähennetty kvintti — siksi se seisoo harvoin yksin.

B lokrinen otteineen ja koskettimistoineen

Kaikki seitsemän C:llä

Samalla perussävelellä ero kuuluu parhaiten: korostettuna on se, mikä poikkeaa duurista. Doorisella, fryygisellä, aiolisella ja lokrisella on pieni terssi (mollin luonne), jonisella, lyydisellä ja miksolyydisellä suuri (duurin luonne).

Vaaleasta tummaan

Jokainen korotettu aste vaalentaa, jokainen alennettu tummentaa. Lyydinen on ainoa, jolla on korotettu aste; lokrisella niitä on viisi alennettua:

lyydinen › Joninen › miksolyydinen › doorinen › Aiolinen › fryyginen › lokrinen

Näin moodin tunnistaa

Ensin perussävel — se sävel, jolle kappale asettuu, useimmiten ensimmäisen ja viimeisen soinnun basso. Sitten terssi sen päällä: pieni tarkoittaa mollin perhettä, suuri duurin perhettä. Sitten tunnussävel: suuri seksti mollin päällä on doorinen, pieni sekunti fryyginen, korotettu kvartti duurin päällä lyydinen, pieni septimi miksolyydinen.