Sointumerkkien lukeminen
Jokainen sointumerkki purettuna: pohjasävel, laji, numero, lisäys, bassosävel. Kaksikymmentä kirjoitustapaa kaavoineen, sävelineen C:llä ja linkkeineen sointuun — kolmisoinnusta C13:een, variantit °, Δ, ø, + ja vinoviiva mukana.
Merkki kuten Cm7b5 luetaan vasemmalta oikealle: C on pohjasävel, m laji (molli), 7 septimi, b5 muunnettu kvintti. Ilman lisäystä sointu on duuri. Numerot ovat asteikon asteita pohjasävelen yläpuolella: 7 on septimi, 9 nooni (sekunti oktaavia ylempää). Se, minkä edessä on ♭ tai ♯, on alennettu tai korotettu.
Sointumerkin osat
- Pohjasävel
- C, D, E … merkillä ♯ tai ♭: F♯, B♭. Sointulapuissa usein F# ja Bb.
- Laji
- ei mitään = duuri · m, -, min = molli · dim, ° = vähennetty · aug, + = ylinouseva · sus = pidätys
- Numero
- 6, 7, 9, 11, 13: terssipinon ylin sävel. Pelkkä 7 tarkoittaa pientä septimiä, maj7 (Δ) suurta.
- Lisäys
- add9 lisää sävelen · b5, #5, b9, #9, #11 muuntavat yhden · omit3 jättää yhden pois
- Bassosävel
- C/E: vinoviivan jälkeinen sävel on bassossa — käännös tai vieras basso.
Kaikki kirjoitustavat
Kolmisoinnut
- Cmyös Cmaj · CM1 3 5 · C E GDuurisävellajin perussointu: kirkas, vakaa, jännitteetön.
- Cmmyös C- · Cmin1 ♭3 5 · C Eb GSamat kolme säveltä kuin duurissa, vain terssi puolisävelaskelta alempana — siinä koko ero.
- Cdimmyös C°1 ♭3 ♭5 · C Eb GbKaksi pientä terssiä päällekkäin. Luonteeltaan levoton; useimmiten läpikulkusointu.
- Caugmyös C+ · C♯51 3 ♯5 · C E G#Kaksi suurta terssiä päällekkäin. Se leijuu, koska siinä ei ole puhdasta kvinttiä.
- Csus4myös Csus1 4 5 · C F GKvartti ottaa terssin paikan. Ei duuri eikä molli, ja se purkautuu lähes aina.
- Csus21 2 5 · C D GSekunti ottaa terssin paikan. Avoin ja ontto — kitaristien suosikki, koska se on helppo ottaa.
Septimi- ja sekstisoinnut
- C7myös Cdom71 3 5 ♭7 · C E G BbDuuri pienellä septimillä. Sointu, joka vetää kotiin toonikaan — bluesin ja kadenssin selkäranka.
- Cmaj7myös CΔ · CM7 · Cj71 3 5 7 · C E G BDuuri suurella septimillä. Pehmeä ja avoin, bossa novan ja balladin sointi.
- Cm7myös C-7 · Cmin71 ♭3 5 ♭7 · C Eb G BbMolli pienellä septimillä. Jazzin ja soulsäestyksen yleisin sointu.
- C61 3 5 6 · C E G ADuuri lisätyllä sekstillä. Vanha ja ystävällinen tapa lopettaa kappale.
- Cm61 ♭3 5 6 · C Eb G AMolli suurella sekstillä. Kirkkaampi kuin molliseptimisointu eikä työnnä eteenpäin samalla tavalla.
- Cm7b5myös Cø · Cø71 ♭3 ♭5 ♭7 · C Eb Gb BbVähennetty kolmisointu pienellä septimillä. Mollin toinen aste — sieltä alkaa jokainen mollikadenssi.
- Cdim7myös C°71 ♭3 ♭5 ♭♭7 · C Eb Gb BbbKolme pientä terssiä päällekkäin. Se jakaa oktaavin neljään yhtä suureen osaan ja voi siksi purkautua neljään suuntaan.
- C7sus4myös C7sus1 4 5 ♭7 · C F G BbSeptimisointu, jossa kvartti korvaa terssin. Se purkautuu lähes aina tavalliseen septimisointuun.
Laajennukset
- Cadd9myös Cadd21 3 5 9 · C D E GDuuri lisätyllä noonilla, ilman septimiä. Leveä ja avoin ilman jännitettä.
- C91 3 5 ♭7 9 · C D E G BbSeptimisointu ja sen päällä nooni. Viisi säveltä; kitaralla jätetään yleensä pois perussävel tai kvintti.
- Cm91 ♭3 5 ♭7 9 · C D Eb G BbMolliseptimisointu ja sen päällä nooni. Soulin ja jazzin pehmeä, täyteläinen mollisointi.
- Cmaj9myös CΔ91 3 5 7 9 · C D E G BSuuri septimisointu ja sen päällä nooni. Laajennetuista soinnuista kirkkain.
- C111 5 ♭7 9 11 · C D F G BbSeptimisointu noonilla ja undesimillä. Terssi jätetään yleensä pois, muuten ne hankaavat toisiaan vasten.
- C131 3 5 ♭7 9 13 · C D E G A BbTäyteläisin dominanttisointi: septimi, nooni ja tredesimi kolmisoinnun päällä.
Mitä sointulapuissa vielä näkyy
- C/E1 3 5 · Bass 3Vinoviiva: sointu ennen viivaa, bassossa sen jälkeinen sävel. C/E on C-duuri E bassossa — ensimmäinen käännös. C/G:llä on G bassossa, toinen.
- C51 5Powerchord: vain pohjasävel ja kvintti, ei terssiä — ei duuri eikä molli. Rock, punk, metalli.
- C7♭9, C7♯91 3 5 ♭7 ♭9 / ♯9Muunnetut sävelet saavat ♭:n tai ♯:n numeron eteen: ♭9 tarkoittaa alennettua noonia. Jazzin dominantteja.
- N.C.—No chord: tässä ei soiteta sointua — tauko, pelkät rummut tai säestyksetön ääni.
Kaikki soinnut · Käännökset · Sointukulut · Intervallit
Anotona tekee sen puolestasi
Ota kuva nuoteista tai soita melodia — Anotona tunnistaa sävellajin, kirjoittaa nuotit ja transponoi ne mihin tahansa sävellajiin. Ilmaiseksi.
Katso AnotonaJokainen sävel tällä sivulla on laskettu, ei kopioitu.