Suomi

Nuottimerkit

Musiikin muodot — miten kappale on rakennettu

Kuusi rakentamisen tapaa yhdellä sävelmällä: mikä toistuu, mikä palaa, mikä palaa muuttuneena — ja mikä seisoo toisessa sävellajissa.

Kappale on enemmän kuin sävelten jono. Sillä on rakenne: jokin palaa, jokin seisoo paluiden välissä, jokin tulee takaisin muuttuneena. Tätä rakennetta kutsutaan muodoksi, ja se on syy siihen, ettei kolmen minuutin kappale kuulosta kolmelta minuutilta sattumaa.

Tällä sivulla sama vaatimaton sävelmä seisoo kuusi kertaa, ja joka kerta se on rakennettu toisin. Se mikä muuttuu, ei ole sävelissä vaan niiden järjestyksessä — ja juuri se on laskettavissa.

Kuvat on todella kaiverrettu ja mitattu: kirjaimet jaksojen yllä, kaksoistahtiviivat niiden välissä ja kunkin jakson sävelkulku ovat kuvassa ja soinnissa, ja nämä kaksi voi asettaa vastakkain.

Ostinato

Alhaalla juoksee lyhyt kuvio, ja se juoksee aina samoin. Sen yllä sävelmä liikkuu vapaasti eteenpäin. Kuvio ei muutu, se vain lakkaa — ja niin kauan kuin se juoksee, se kantaa kaiken mikä sen päällä on. Joka tuntee iskelmien bassokuviot, tuntee ostinaton.

Kolme tahtia: alhaalla sama kuvio kolmesti, sen yllä vapaa sävelmä
Engraved by Verovio 6.3.0-425dd7b       2

Kaanon

Sama sävelmä kahdesti, mutta ei yhtä aikaa: toinen ääni alkaa myöhemmin ja laulaa sitten sävel säveleltä samaa. Sitä mikä siinä soi yhdessä, ei kukaan ole keksinyt erikseen — se syntyy siitä, että yksi ainoa sävelmä säestää itseään.

Kaksi ääntä, toinen tulee kaksi iskua myöhemmin samalla sävelmällä
Engraved by Verovio 6.3.0-425dd7b       2

Laulumuoto

Kolme jaksoa, ja ensimmäinen palaa lopussa muuttumattomana. Väliin seisoo jotakin muuta, jotta paluu ylipäätään kuuluisi paluuna. Yksinkertaisin rakenne, joka kuulostaa kokonaisuudelta, ja siksi yleisin kaikista.

Kolme jaksoa kirjaimin A, B ja A, erotettuina kaksoistahtiviivoin
Engraved by Verovio 6.3.0-425dd7b     A   B A

Rondo

Sama jakso palaa useita kertoja, ja sen esiintymisten väliin seisoo joka kerta jotakin uutta. Palaava pitää kappaleen koossa, väliin jäävä pitää sen liikkeessä. Mitä useammin kertosäejakso tulee, sitä enemmän kuulija sitä jo odottaa.

Viisi jaksoa: kertosäejakso kolmesti, väleissä kahdesti jotakin uutta
Engraved by Verovio 6.3.0-425dd7b     A   B A   C A

Aihe ja muunnelma

Aihe seisoo alussa aivan vaatimattomana. Sen jälkeen se palaa — koristeltuna, kierrettynä, pienempiin aika-arvoihin purettuna. Tukisävelet pysyvät samoina, muuten se ei enää olisi aihe; kaikki niiden välissä on uutta. Siksi toinen jakso on nimeltään A merkin kanssa.

Aihe neljäsosin, sitten samat sävelet kierrettyinä kahdeksasosin
Engraved by Verovio 6.3.0-425dd7b     A   A′

Sonaattimuoto

Kaksi aihetta, ja aluksi ne seisovat eri sävellajeissa: ensimmäinen perussävellajissa, toinen ylempänä. Keskellä työstetään molempia. Lopussa palaavat molemmat, ja nyt toinenkin seisoo perussävellajissa — tämä tasoittuminen on koko muodon mieli.

Viisi jaksoa: kaksi aihetta, keskiosa, sitten molemmat aiheet uudelleen
Engraved by Verovio 6.3.0-425dd7b     A   B C   A B

Kuusi muotoa yhdellä silmäyksellä

Jokainen rivi nimeää rakenteen ja sen, mistä se kuvassa tunnistetaan. Kirjainjonot seisovat juuri noin tämän sivun kuvien yllä; ne on laskettu eikä arvioitu.

MuotoRakenneMistä sen tunnistaa
Ostinatoyksi kuvio, juosten läpiAlaääni soittaa saman sävelkulun kolmesti
Kaanonyksi sävelmä, kahdesti, siirtyneenäToinen ääni toistaa ensimmäisen kaksi iskua myöhemmin
LaulumuotoA B AEnsimmäinen ja kolmas jakso soivat sävel säveleltä samoin
RondoA B A C ASama jakso soi kolmesti, muuttumattomana
Aihe ja muunnelmaA A′Joka neljäs muunnelman sävel on aiheen sävel
SonaattimuotoA B C A BToinen aihe soi ensin ylempänä ja lopussa perussävellajissa

Miten muotoa luetaan

Jaksot saavat kirjaimia: ensimmäinen on nimeltään A, seuraava erilainen B, sitä seuraava erilainen C. Kun jakso palaa, se saa vanhan kirjaimensa takaisin — siksi laulumuoto luetaan A B A ja rondo A B A C A. Jos se palaa muuttuneena, se saa lisämerkin.

Nuottikuvassa kaksoistahtiviiva erottaa jaksot, ja lopussa seisoo paksu päätösviiva. Kumpikaan ei ole koriste: kaksoisviiva sanoo, että tässä alkaa jotakin uutta, vaikka musiikki ei pysähdy.

Kaksi kuudesta muodosta ei kanna kirjaimia, koska niillä ei ole jaksoja. Ostinatossa sama kuvio juoksee muuttumattomana, kun sen yllä liikkuu jotakin muuta; kaanonissa toinen ääni laulaa saman sävelmän, vain myöhemmin. Niiden rakenne seisoo päällekkäin eikä peräkkäin.

Mitä on vieressä

Miten viivoista tulee säveliä: Nuottien lukemisen opettelu. Kaikista muodoista ankarin, kuusine saman aiheen muunnoksineen: Fuuga. Miten tahti lasketaan, ennen kuin lasketaan kokonaisia jaksoja: Tahtilajit.

Nuottimerkit · Nuottisanasto

Anotona tekee sen puolestasi

Ota kuva nuoteista tai soita melodia — Anotona tunnistaa sävellajin, kirjoittaa nuotit ja transponoi ne mihin tahansa sävellajiin. Ilmaiseksi.

Katso Anotona

Jokainen sävel tällä sivulla on laskettu, ei kopioitu.